Eipäs unohdeta kittalaisia :)

 Jokimaalla töissä ollessani on sieltä vuosien mittaan lähtenyt töitä myös kotiinkin. Kaikki on ollut enemmän tai vähemmän arkoja kissoja joilla ollut fiv, mutta kotioloissa kipakoistakin sihisijöistä on kuoriutunut oikein kunnon kittalaisia. Mummoni siis kutsuu kissoja noin 😂😂 Ensimmäinen jäi mieleen kyllä todella vahvasti, mikä ihanuus 💗 

Kujinakki, mahtava kissa 😍

Pian Kujinakin kotiuduttua tuli toinen kissa, vanha diabeetikko jota vähän kiusoitellen kutsuin puolikkaaksi kissaksi kun puuttui puolet hännästä ja puolet korvasta ja oli muutenkin vähän sellainen reppana 💗

meidän ekat kissat

Kuji jouduttiin lopettamaan noin viikko ennen kuin muutin pois exäni luota Iinan kanssa, se oli raskasta. Sillä oli haimatulehdus eikä mitään oikein tehtävissä. Pietari muistaakseni jouduttiin päästämään pois aiemmin kun diabetekseen ei enää auttanut insuliini ja oli ihan sekaisin. Pyöri ympyrää vaan eikä reagoinut mihinkään. Mutta molemmat saivat olla meillä onnellisia vaikkei sitä onnea kestänyt niin kauaa kun toiveissa olisi ollut 💙💙

Pietari lenkillä

Seuraava pariskunta oli Piippu ja Jesse. Enää en muista näiden tulonimiä, meillä vähän jostain syystä nimet muuttuivat ajan kuluessa omaan suuhun sopivimmiksi. Kujinakki oli alunperin Kujakolli. Eläinlääkäriä nauratti ettei ole ikinä ennen saman nimistä kissaa tavannut kun Kujinakkia tohtorilla joskus käytin 😂
 

Piippu

Piippu ja Jesse

Nämä olivat myös fiv-kissoja. Ja aikamoisia räpsääjiä alkuun, yhtään ei päästänyt lähelle. Jesse varsinkin poksahteli sinnikkäästi 😅 Ihania kissoja kuoriutui näistäkin, mutta yhteistä eloa ei kestänyt kahtakaan vuotta kun päästin pois tosi ärhäkän kynsivallin tulehduksen takia. Molemmilla mäti kynsien tyvet eikä siihen auttanut mikään, ja oli varmaan kipeätkin. Lääkärillä käytin putsattavana kun en itse niitä enää saanut hoidettua eikä se tuntunut oikealta. He lähtivät yhtäaikaa pilven reunalle, Iinakin oli mukana sanomassa hyvästit. Iina oli Kujin kanssa myös 💗💗

raskausmahan päällä paras, Piippu tykkäs myös 💗💗

 

Otin vielä sijaiskotiin kaksi fiv-kissaa lisää mutta kumpikaan ei ollut kauaa. Toinen rupesi tappelemaan toisen kanssa ja palautuivat lopulta kissatalolle molemmat. Näiden jälkeen yritin päättää että ei enää kissoja meille, ihan liian raskasta olla saattokotina.

Aika kauan olinkin ilman, hoidettiin parisuhdetta, muutettiin ja rempattiin, synnytin Lumin ja aika kului. Oli paljon puuhaa enkä halunnut tuoda kissoja mihinkään sekamelskaan ja päätinkin että sitten vasta kun talon pahimmat remontit on tehty niin sitten katson kissatilannetta ihan rauhassa. Ja päätin myös sen etten enää ota fiv-kissoja. Se oli liian rankkaa itselle ja lapsille kun eivät kauaa elelleet vaikka ainahan voi käydä mitä vaan mutta nyt halusin ns. terveet kissat ja siihen päätökseen tyytyväisenä rupesin Jokimaan kissoja taas katselemaan sillä silmällä 😍😂

Eikä siinä kauaa mennyt kun sinne tuli kissakaverukset Williams ja Darth Vader 😂 Ehtiköhän hyö olla talolla kaksi tai kolme päivää kun olin jo varauslappua täyttämässä. Talolla kävin kahdesti ainakin lasten ja koirien kanssa tutustumassa että mitä he tykkäsivät muista elävistä eivätkä olleet moksiskaan. Oli sen myötä helppo päätös ja niin meille tuli Pippuri (Tippuri niinkuin Iina sanoo 😂) ja Kaneli 💙💙

olisko ensimmäisenä iltana jo ollut tämä meininki 😂😂

Ulla Taalasmaa kyttäämässä 😂

 

Tämä kaksikko on kyllä tosi viihdyttävä, tykkää lapsista tosi paljon. Sara ja Pippuri ovat kuin paita ja peppu, pitkin päivää jotain touhuavat yhdessä 😍 

Juovat vettä suoraan hanasta ja vesi on muutenkin ihanaa 😂 Ihan kaikella voi leikkiä ja kolistella keskellä yötä, seiniä pitkin hauska yrittää kiivetä ja kaikkea pitää maistaa 😂😂 Tuntuu että monta kertaa päivässä olen näitäkin opettamassa että mitä saa tehdä ja mitä ei, mutta on nämä kyllä niin nuoriakin että kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran 😂😂 Ainoa aika isokin huoli on kun Kaneli on aika innokas lähtemään ulos ja on livistänyt multa muutaman kerran. Hyvin kyllä antaa kiinni mutta into päästä karkureissun jälkeen uudestaan ulos on aika ärsyttävää 😅

Pippuri syntynyt 2020 ja Kaneli 2017

paisti oli liian kaukana 😂

pusi pusi 💗💗

Näistä voisi yrittää ottaa vähän parempia kuvia, musta väri on aika hankala kuvattava ja niitähän meillä riittää. Näistä jos sais pidettyä kiinni monen monta vuotta, alkuun tosin tuntu itsellä että vaikea tottua pitkän tauon jälkeen kissoihin. Mutta hyvin on mennyt, pikkuhiljaa ollaan kaikki totuttu toisiimme ja Samia pitää alkaa hiljalleen opettaa että miten näitä otetaan syliin kun ei osaa eikä edes voinu myöntää sitä. Kissanhoitokoulu laitettava pystyyn 😂😂 Itsellä tulee kaikki käsittelyt ym niin luonnostaan ettei edes tule ajateltua ettei joku toinen osaa yhtään käsitellä 😂 Onneksi on ihanat kissat opettamassa Samia 💗

vauhtilapsikin näköjään vilahtaa tuossa 😍

ikuisesti muistoissa 💙