Ensimmäisen lomaviikon fiilikset

 Loma ei lähtenyt ihan niin mallikkaasti lentoon mitä suunnittelin. Ehkä juuri siksi kun olin suunnitellut että se menee kivasti 😄 Mulla oli ihan järjetön päänsärky koko alkuviikon, nukuin huonosti eikä ruoka maistunut. Sattui vaan päähän ja kiukuttelin siitä. Mies oli tämän viikon yövuorossa mikä ei yhtään auttanut kun hänkin nukkui päivät pitkälle. Tosi tahmeasti heräilin aamuisin lasten kanssa, onneksi hekin ovat aamujumeja ja katselevat piirrettyjä pitkään ennen aamutoimia 😊

Keskiviikkona otin itseäni huonosta olosta huolimatta niskasta kiinni ja lähdettiin käymään kotikonnuilla Voikkaalla. Jokunen vuosi sitten kun Lumi oli pieni niin käytiin samat paikat läpi ja siitä on tullut satunnainen rutiini lomaillessa. Ajomatka on sellainen minkä lapset jaksaa istua ihan mukisematta, joko nukkuvat tai sitten riehuvat. Menomatka oli riehakas ja tulomatka hiljainen 😄

Käytiin leikkikentällä, nyt se ei tuntunut niin hienolta kun viimeksi vaikka oletettavasti ollut pari vuotta sitten ihan samanlainen. Lapset hetken siinä viihtyi, Aamu kiipeili ja keinui. Isommat leikkivät hippaa ja kiipeilivät. Siitä matka jatkui Virtakiven sauna/kahvilaan. Oli niin kuuma ilma että lapset halusivat syödä jäätelöt sisätiloissa. Edelleen muistelen niitä aikoja kun asuttiin siinä lähettyvillä ja kyseinen tehdas oli autio, ikkunat rikki ja mietin aina että kummitteleekohan siellä kun kävelin ohi. Ei yhtään houkutellut luokseen ja nykyään se on suosittu kahvila. Tosi kiva että ovat sen kunnostaneet, hieno rakennus. 

Olisi viihdytty pidempäänkin, ajatuksena oli vielä jättää auto siihen keskustan tuntumaan ja kävellä pieni lenkki mutta sen sijaan vaan ajeltiin hetki tutkaillen paikkoja. Aika kului niin äkkiä että piti jo lähteä ajamaan kotiin, välillä mietin voisinko vielä asua Voikkaalla mutta aina yhtä ihana siellä on käydä 💖

Eilen vein likat papuparkkiin riehumaan, jostain syystä ulkona hengailu ei oikein innosta tyttöjä mutta papuparkki toimii aina. Siellä oli sen verran porukkaa ettei oikein ajatukset levänneet vaikka niin ajattelin että saan hetken vaan olla ja ihmetellä. Aamu jo tosi reippaasti kävelee, kengät jalassakin pysyy jo kivasti pystyssä. Pian on konttailu unohdettu, oppi vielä kävelemään ilman kävelykärryä vaikka ajoissa se jo hänelle hankittiin. Nyt sen voi jo varmaan myydä eteenpäin 😄

Nyt on jo perjantai, miehen työviikko taputeltu ja Iina lähtee isälleen viideksi päiväksi. Se on aina jännittävää kun tytöt liikkuu eri aikoihin iseilleen että miten se kotiin jäänyt lapsi pärjää ilman toista 😄 Huvittaako Lumia mikään vai sujuuko viikonloppu mukavasti. Keksitään jotain kivaa puuhaa ja kotona löhöilyä sopivassa suhteessa. Lumilla vaan vähän haasteita vielä tunteiden hallinnassa ja ymmärtämisessä. Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa milloin mistäkin syystä. Viimeksi eilen käytiin aika vakava keskustelu siitä että mikä on ok ja mikä ei, komentaa ja huutaa kymmeniä kertoja päivässä. 

Vahva epäily on aistiyliherkkyydestä ja mahdollisesta ADHDsta muttei noin pienellä vielä tehdä tarkempia tutkimuksia. Vuosien varrella kuultu kymmeniä kertoja että aika auttaa mutta ei se auta, turha neuvo ja lohduke 😄 Meillä on nyt keväällä käynyt perhetyöntekijä auttamassa Lumin kanssa ja saatukin paljon tietoja ja neuvoja miten toimia herkän lapsen kanssa, osa toimii ja osa ei. Jos meidän kesäloma on pelkkää raivoamista niin syksyllä saatetaan päästä toimintaterapiaan päiväkodin ja neuvolan yhteistyöllä. Katsotaan miten käy 😊

Kivaa viikonloppua meidän poppoolta!💟

Saran trimmauspäivä

 Kerron jo heti alkuun että Sara sai sunnuntain erikoisnäyttelystä EH ja kivan arvostelun mutta en saanut sitä kunnolla ravaamaan niin ei menestystä tullut mutta oli niin hieno tyttö muuten ja seisominen onnistui kivasti. Pöydällä käsittely oli myös ihan helppoa, minua kyllä jännitti ja tuomari sen taisi huomata 😅 Sara oli hieno 💗 Treeniä vaatii, kuukauden päästä on seuraava näyttely Lahden Jokimaalla ja siellä ajattelin näyttää että osaan juoksuttaa 😂

Mutta perjantainen trimmauspäivä oli sen verran jännä kokemus että kirjoittelen siitä ja voin myöhemmin laittaa erkkarista kuvia kunhan niitä enemmän saan. Heidin ja Essin koirat olivat tosi hienoja ja pärjäsivät myös hyvin. Elsa sai erin ja molempien koirat kävi myös kasvattajaluokassa esiintymässä edukseen 😍

halihetki 💗

 

Mentiin siis kasvattajan kaverille koko kööri, tytöt ja Sara. Aamu alkoi itsellä jo vähän huonosti kun päähän särki mutta otin lääkkeen ja nukuin päikkärit kuvitellen että se oli siinä. Välipalan jälkeen lähdettiin ajamaan, ei onneksi ollut pitkä matka ja alku sujui ihan kivasti. Sitten tapahtui jotain ja lapset rupesivat vuorollaan kiukkuamaan ja itkemään. Sara oli vasta harjattu kun minulla räjähti uudelleen päänsärky, lapset levisi joka puolelle huutaen ja meuhkaten kunnes sitten äkkiä soitin Samille että tulee hakemaan tytöt kotiin 😂😂 Lenteli vesilasit pitkin, Lumin kaikki vaatteet kastui eikä ollut vaihtovaatteita. Iinakin päätti stripata ja itki kun joutui pukea, itki lisää kun soitin kyydin heille ja kaverin tyttö alkoi itkeä kun meidän tytöt teki lähtöä 😂😂 Minulla pää jyskytti ihan kauheesti kun samalla koitin etsiä lasten kenkiä ja omia kenkiä ym. Voin kertoa että oli aika kamalaa ja teki mieli itsekin häippästä kotiin makaamaan 😅

Siitä kyllä ehdottomasti lapsosille pisteet kotiin että osasivat kaverin koirien kanssa olla loistavasti. Lumi alkuun halaili yhden koiran läpi muttei muuten niitä härkkinyt, Iinaa ei tainnut kiinnostaa yhtään kukaan niistä 😂 Ja niitä koiria oli ainakin kahdeksan, tai sinne päin 😂 mukaanlukien kaksi collien pentua mitkä ei nekään kiinnostanut, mutta kiukuttelu vei voiton kyl lopulta kaikesta. Mikään ei enää kelvannut ja Lumikin vaippasillaan hetken keikkui kunnes kaverin tytär haki hupparin mihin pääsi kietoutumaan 😍

Sain onneksi lisää lääkettä ja tilanne rauhoittui kun Sami sai tytöt kyytiin ja kotiin. Makasin heidän vierassängyllä ja paijailin koiria. Pahin särky helpottui puolessa tunnissa mutta kummitteli vielä koko seuraavan päivän. Sara siis alkuun täytettiin hoitoaineella jonka jälkeen harjattiin läpikoitaisin. Seuraavaksi meni pesulle, ensin normishampoolla ja toisella kerralla mustan turkin shampoolla. Föönaus kesti reilu puolisen tuntia ja sitten vielä koko koiran trimmaus, aikaa meni iltaan asti mutta onneksi Sara oli helppo eikä minua tarvittu ollenkaan. Föönin tieltä karkasi ensin lattialle mutta tottui siihenkin nopeasti. Juteltiin niitä näitä mutten noussut sängystä koko aikana, katselin vaan 😄 Pahoittelin moneen otteeseen että tullaan heidän luo ja laitetaan kunnon show pystyyn, oli ehkä huono idea alunperinkään ottaa lapsia mukaan 😅 Kuvittelin mielessäni että leikkivät kivasti kolmestaan ja me saadaan koira hoidettua 😂😂 Joitain erimielisyyksiä ehti heidänkin välilleen tulla parissa tunnissa, mut eipä tyttöjen kaverisuhteista ikinä ole draamaa puuttunut 😂

Kello oli melkein yhdeksän kun viimein pääsin kotiin ja ehdin sanoa tytöille hyvät yöt. Kaikki tämä vaiva ja sitten möhläsin sen kun en ollut treenannut ravaamista 😂😂 Sara nosti laukan jatkuvasti ja esittäminen oli haastavaa. Liikuin kun hidastetussa elokuvassa yrittäen löytää vauhtia missä ravaisi, mutta mönkään meni. Siitä rokotettiin ja sitten siitä turkin väristä kun ei ollut syvämusta vaan enemmän ruskea. Tähänkin havahduin liian myöhään, olisihan sen ehtinyt hoitaa aiemminkin mutta olen tyhmä, kertakaikkiaan 😂😂

alkuun oli kaikki vielä hyvin, kävivät ulkonakin leikkimässä

Tuppo 💗

hoivasi minun särkevää kupolia 💗💗

siinä ollaan valmiina ja niin söpönä 😍😍

 Laitan tähän loppuun vielä Saran arvostelun 😊

"Oikeat mittasuhteet. Hieman pieni pää, verrattuna vahvaan runkoon. Hyvä purenta. Yhtenäiset päänlinjat. Kevyt kuono-osa. Aavistuksen pyöreät silmät. Hyväasentoiset korvat. Lyhyt kaula. Hyvä ylälinja. Aavistuksen pyöreä rintakehä. Hyvä eturinta. Lyhyehkö häntä. Hyvä luusto. Oikein kulmautunut takaa, pysty lapa ja olkavarsi. Turkin mustan tulisi olla rikkaampi ja syvempi. Tulisi liikkua ulottuvammalla askelpituudella."