Löysä viikonloppu

 Yritän nyt ulkoistaa ajatuksiani ja tekemisiämme taas suht tiuhaan. Alkaa jotenkin ärsyttää jos en saa kirjoitettua tai jos jää tosi myöhälle niinkuin viimeksi. Pitkästä aikaa pääsen päiväsaikaan koneelle, siihen tulee kyllä muutos jo heti illalla kun Iina tulee kotiin ja ollaan tyttöjen kanssa lomalla. En varmaan saa tehtyä yhtään mitään omaa yhdeksään viikkoon 😂😂 Toki tuleehan Sami töiden jälkeen kotiin mutta silti. Päivät menee nykyään tosi äkkiä ja useimmiten en ehdi tehdä mitään. Kateellisena selaan muiden instaa että on taas tehty sitä, tätä ja tuota 😅

Sitten jos on niin hyvä päivä että aikaa olisi omiin touhuihin niin sitten en vaan saa mitään aloitettua ja se aika menee ohi, en tiedä onko miten tuttua muille pikkulasten kanssa eläville 😂 Eilen ihan hämmästelin että minulla meni tunti ainakin kun setvin pyykit kaappiin, laitoin märät kuivumaan ja putsasin kissojen potat. Tunti. Mitä ihmettä taas, luulin vielä olleeni reipas ja tehokas mutta höpönlöpö 😂

Eilen meinasin vaan laiskotella itsekseni koko päivän, mutta sitten lähdin Samin seuraksi ajelulle kun vei haravointijätöksiä Kujalaan ja samalla haki matkan varrelta hiekkaa tyttöjen laatikkoon. Ystäväni laitteli viestiä ja kyseli joutaisinko hakea hänet kylään. Mikäs siinä, laiskoteltiin yhdessä ja Sami haki loput hiekat yksin. Lumi pääsikin muutamaksi minuutiksi leikkimään laatikkoon ennen kuin tuli lähtö sateen tieltä sisälle. 

salakuvaaja iski 😂

otin kuvia kun Heidi otti Lumista kuvia 😂

 

Kaiffarin mukana tuli myös hänen ihana Elsa-shelttinsä ja Samin tekemä aitaus joutui heti paikkaukseen kun kaikki kolme hauvelia ottivat sieltä hatkat 😂😂 Luultiin ensin että olisivatko muka hypänneet yli mutta kulmasta löytyikin rikkinäinen verkko josta ovat mönkineet ulos. Onneksi tulivat tuohon pihalle rallattelemaan eivätkä lähteneet kenenkään luo tai muuten kadonneet minnekkään 😅 Onneksi heti selvisi ettei ole kestävää sorttia niin saatiin aitaus paikattua, pitää testata Elsan kanssa pian uudelleen että miten käy sitten, keksiikö taas jonkun pakoreitin 😂

tuolla on reikä, muttei hyvin näy tässä

vaikea kuvata kovasti heiluvia kohteita

Saran ilme 😂

viaton kakkanaamapuikkis 😂

 

Pitäisi nyt saada tehtyä lomalista, mitä kaikkea haluan tehdä tyttöjen kanssa ja milloin. Iinan vuoroviikonloppuilu vähän vaikeuttaa kun ei joka viikonloppu ole järkeä liikkua Lumin ollessa vielä niin pieni, enkä oikein haluakkaan jättää Iinaa ulkopuolelle. En usko että käyvät isänsä kanssa juuri missään. Jännittää vaan että listasta tulee pitkä ja sitten on kauhea kiire suorittaa lomaa ja stressata kaikesta. Mutta viikot menee varmasti pääosin kotona ellei käydä jossain lähellä missä pärjään itsekin, ja toki siis pärjään, rakastan vaan aikuisseuraa jos johonkin lähdetään. 

Rakastan myös tehdä listoja, joskus tein niitä melkein päivittäin liittyen milloin mihinkin asiaan. Mutta vihaan vastavuoroisesti aikatauluja, jos pitää minuutilleen jotain aikatauluttaa tai olla tiettyyn aikaan jossain, se aina vähän stressaa. Varmaan siksi kun harvoin olen ajoissa missään, ja väsyn jos joudun paljon miettiä menoja ja kellonaikoja. Tykkään ajella ja liikuskella mutta vapaalla tahdilla. Vauva-aika oli jännää kun piti tarkkaan miettiä milloin voi mihinkään lähteä kun on ruoka silloin ja unet tällöin. Toki Lumilla on aikataulu edelleen mutta vähän höllennetysti jo 😂😂 Ainakin näin viikonloppuisin, katsotaan tilanne uudelleen huomenna että onnistuuko mikään enää 😂

Heidin kanssa eilen jo jotain suunniteltiin, vaikka onkin töissä kesän niin haluaa myös meidän kanssa käydä reissuissa, ainakin tuossa lähellä Marolan kotieläinpihalla ja sitten Iitissä Olgan ja Tuukan farmilla 💗💗 Ja Heidi haluaisi lähteä meidän kanssa Riihimäelle Pieneen lelukauppaan, sinne jo kerran suunniteltiin reissua mutta tyssäsi kun sekä Heidillä että Samilla oli työhaastattelut juuri silloin niin lähtö olisi mennyt liian myöhäiseksi. Molemmilla onneksi tärppäsi ja saivat töitä 😍 Ehtiihän sinne, onhan meillä aikaa....😂

Vahinkohauva

 Kaverini koira oli saanut pentuja ja ystäväni kyseli että mentäisiinkö hänen luo kylään ja samalla rapsuttelemaan vauveleita. Sehän sopi, ihan vilpittömästi olin vaan menossa paijaushommiin ja pois. Mutta eihän se taaskaan mennyt ihan niin 😂

Olin todella vahvasti raskaana, väsynyt ja kivuissa 24/7 niin ei pennun hankkiminen tuntunut kamalan fiksulta. Iinakin vaati paljon huomiota ja saatoin kaikista yrityksistä huolimatta torkahdella sohvalle kesken leikin. Niin hankitaan siihen soppaan sitten pieni sheltinpentu 💗

tutustumassa pikkuseen 😍

Siihen asti kunnes Sara hakeutui Iinan läheisyyteen ja minunkin sylissä viihtyi niin olin vaan katselemassa neljää pientä pentua, mutta sitten jotain tapahtui. Iinakin tykästyi juuri tähän pieneen palleroon jota rakastaa tänäkin päivänä yli kaiken. Samilta kysyin viestillä että mitä mieltä 😂😂 Toki kotona siitä puhuttiin mutta ei kyllä paljoa, oli aika helppo päätös kuitenkin ja käytiin yhdessä Saraa katsomassa ennen kotiutumista.

Sara kotiutui n 2kk ennen Lumin laskettua aikaa

Saran ensimmäinen päivä oli aika jännittävä ja mietin itsekin vähän että mitähän ihmettä nyt taas menin tekemään 😂 Kasvattajan luota ajettiin suoraan eläinkauppaan ostamaan pentuhihnat ja pannat ja siitä kotiin pällistelemään tulokasta.

tämä kuva taitaa olla otettu kotiutumispäivänä, sumea pallero 😂

ystävät 💗💗

Sara oli kyllä pennusta asti todella kiltti ja helppo, ei yhtään haitannut kun en mahaltani kyennyt kun juuri ja juuri juoksemaan ulkona parin tunnin välein. Asuttiin tuolloin vielä kerrostalossa niin aikamoista ähräämistä se oli 😂 Sara oppikin jo nelikuisena sisäsiistiksi sillä aikaa kun olin Lumin kanssa synnärillä 😄 Ehkä aavisti etten enää päässyt niinkään helpolla lähtemään ulos. 

💙💗

kengät on melkein isommat kun koira 😂

ensimmäinen trimmaus

 

Aika on kulunut nopeasti, Sara täyttää elokuussa 2v, ja nyt ollaan vasta hiljalleen aloiteltu yhdessä tekeminen muutenkin kun vaan ohimennen jotain. Hyvän käytöksen on kyllä tässä välissä oppinut, kulkee hihnassa hienosti, ei räyhää. On todella sosiaalinen ja ystävällinen kaikille, ei jahtaa autoja tai pyöriä, rakastaa lapsia ja leikkii niiden kanssa eikä ihan holtittomasti hypi ketään vasten kun lapset sitä säikkyy. Teininä oli ihan järjetön jyrsimisvimma yksin ollessaan ja silloin meni aika paljon kenkiä ja jotain lasten leluja roskiin. Tämä vaihe meni ohi ihan yllättäin ja uskalsi taas jättää crocseja näkyville 😂 

Sara oli pentuna myös tosi kova karkailemaan, aina kun tuli tilaisuus niin häippäsi ja aika monesti säikähdin tätä. Vaikka oli mukana namit ja Tsiki ja treenattiin laumassa pysymistä ihan alusta alkaen niin silti otti ritolat. Onneksi sekin on mennyt ohi eikä enää ihan tuosta vaan karkaile ja onkin tottakai kiinni kun kaupungissa asutaan mutta tuolloin pentuaikana samoiltiin metsässä paljon niin oli irtikin enemmän. Ei onneksi ikinä kauas mennyt mutta tosi rohkea tyyppi ollut jo ihan rääpäleestä ja sitä tänäkin päivänä ihmetellään että miten on noin sosiaalinen ja pelkäämätön sheltti. 

kaverikuvan vakavat naamat 😂 oikean puolen sheltti on Saran siskopuoli.

 

Alunperin ideana oli käydä Saran kanssa kaikissa mahdollisissa näyttelyissä, olin ihan intona kun olin saanut noin kauniin ja kiltin koiran mutta tähän päivään mennessä näyttelykertoja on takana yksi 😕 Ja yksi pyörähdys mätsäreissä, kummassakaan en itse esittänyt enkä ole näyttelystä saanut sitä paperia itselleni kun se hävisi. Kiitos korona. 

 

näin hienosti osaa seistä 😍😎

ei oo nyt hetkeen trimmattu 😂

 

Tänä kesänä ajatuksissa on käydä kuvauttamassa lonkat ja kyynärät sekä silmät peilata ja jos kaikki on hyvin niin kasvattajan kanssa aletaan miettiä pentuja 😍 Ja toisena innostuksen kohteena ilmottauduttiin kesäkuussa alkavalle rally-tokon alkeiskurssille 😎

helppo hoitaa turkkia

 

Nyt ollaan melkein päivittäin treenattu perusasentoa, katsekontaktia, kontaktia ylipäätään kun tuntuu et kaikki muu kuin minä on kivempaa 😂 Meidän alkutaival oli niin erilainen kun oli raskaus ja vauvavuosi ym että siinä vähän jäi isommat jutut pois. Oon Saralle vielä vähän semmonen perustyyppi mutta hyvin on edetty ja aletaan päästä jyvälle 😂 Paljon on tehtävää mutta olen innoissani kun osaan jotain opettaa ja se menee joskus jopa perillekin. Tulen varmasti kertomaan miten meidän ura etenee 😂

Virallinen nimi on Jäpälän Cellainen Sinnikäs Sara, syntynyt 15.8.2019 💗

marsuilme

tässä on puolestaan siskopuolen tytär 😂

Melkein hävettää myöntää että Sarasta on satoja kuvia enemmän kun Tsikistä ja tässä postauksessa kuvat on mielestäni melkein tärkeämmässä roolissa kun teksti. Ihan vaan kun ei olla vielä oikein tehty mitään eikä Saralle ole tapahtunut kauhean jänniä juttuja mutta on vaan niin äärettömän suloinen ja kuvauksellinen nuori neitonen 💗💗

 

Sara ja Lumi 💗💗

Saralla on paljon kavereita, kaikkien kanssa tulee juttuun 😊

katsekontakti 😍

hellepäivän treenit ja lenkki porukalla

💗💗💗

Väärän värinen ja väärän rotuinen osottautui napakympiksi :)

 Minulla on aina ollut elämässäni eläimiä. Ihan pieniä hetkiä ollut etten ole omistanut yhtään karvakamua mutta se on tuntunut oudolta. Toki jokapäiväinen hoito ja hellyys vaatii sitä ettei mitään oikein voi suunnitella extempore ja kaikkea ei mukaan saa, siksi itse tykkään omistaa koiria jotka on lemmikeistä ainakin omasta mielestäni kaikkein helpoimmat reissukamut 😍

Toki meillä on käynyt muutaman kerran jopa niin että taskukokoinen koira mahtuu mukaan mutta isompi hauva ei mahdu, mutta jos ihan moneksi päiväksi lähdetään niin kyllä silloin autossa on tilaa molemmille 😂

Ihan tarkkaan en muista että milloin Tsiki meille tuli. Oli ehkä vuosi 2014. Meillä oli silloin pitkäkarvainen collie jolle etsin kaveria ja halusin toisen pk-collien ja ihan ehdottomasti merle tai soopeli. Ei trikkiä. 

Tein jollekin palstalle koiranostoilmoituksen ja hetken odoteltuani puhelin soi ja Tsikin omistaja soitti että hänellä olisi myynnissä sk-collie, trikki. Olin hetken että ehdottomasti ei, koska väri 😂😂 Eikä ollut pehko, mutta hän sai minut ylipuhuttua katsomaan koiraansa ja sovittiin treffit todella syrjäiseen metsikköön missä suoritettiin karhutesti. 

Siellä sitten mistään mitään tietäen seurattiin sitä testiä ja Tsiki suoriutui siitä todella hienosti, ainakin paimeneksi. Testi piti keskeyttää kun Tsiki yritti hyökätä karhun kimppuun 😅 En tarkkaan muista enää kun tästä niin kauan, mutta sieltä tämä herrasmies mukaan lähti ja muistan nauraneeni autossa että mites tää nyt näin meni ja koira oli vähän hassun näköinenkin kun ei karvaa ollut 😂😍

imarteleva kuvakulma 😂

Tsiki on meillä ollut vain kotikoiran virkaa hoitamassa. Ennen meille tuloa oli harrastettu agilitya ja tokoakin ja näyttelyistä muutaman sertin saanut. Parissa näyttelyssä käytimme Tsikiä ja toista koiraamme mutta kumpikaan ei enää menestynyt ja sitten kun alkoivat kukkoilla toisilleen niin molemmilta leikattiin pallit pois. Tsiki oli ehtinyt nuorempana yhden pentueen siittää 😂 Luonteen puolesta olisi kyllä voinut enemmänkin käyttää siitokseen, ihan huippukoira, rauhallinen sohvapottu joka rakastaa lapsia 💗💗

Virallinen nimi on Jäälinnan Tsaarin Kuriiri, syntynyt 13.5.2010. Mittariin tulee jo kunnioitettavat 11-vuotta 😍 Saatuaan Saran kaverikseen pari vuotta sitten, on tämäkin vanhus pysynyt skarppina 😂

harmaahapsi koirapuistossa 2021

Tsiki ja Sara

Paljon on mahtunut näihin vuosiin tapahtumaa kun Tsiki on ollut osa meidän perhettä. Sairastellut ei ole juurikaan, eikä hampaissa ole ikinä ollut vikaa. Ahneuden takia ollaan sitten jouduttu jännittämään että milloin sattuu jotain pahempaa. Noh, ei vielä ole se päivä koittanut 😂💗

On syönyt tutteja, lupsuttanut kosteuspyyheitä, vaippoja, oikeastaan kaikki missä on vähänkään jonkun syötävän jutun ominaisuus tai haju niin kyllä kelpaa. Oudoimpana ollut paketti kynttilöitä, en muista oliko ne tuoksuja vai normaaleja mutta hyvin maistui. Noin vuosi sitten jouduin viimeksi viemään lääkäriin kun oli syönyt 400g rasian margariinia 😅 

Tsiki rakastaa kuumuutta ja hellettä, kylmä ja sadeilma taas ei houkuta yhtään. Vanhuuttaan tämä korostuu entisestään. Ei jaksa enää pitkiä lenkkejäkään vaikka välillä innostuu vielä leikkimään leluilla. Saran kanssa tosi vähän painii, ulkona joskus innostuu jahtaamaan.  

Kameraan katsominen on jostain syystä näillä molemmilla tosi vaikeeta, saa ihan kunnolla houkutella ja ottaa semmoset 50 kuvaa et edes yhteen saisi katsekontaktin, edes toiselta 😂

tässä hyvä esimerkki 😂

 

Vanhuus on tuonut tullessaan kaikenlaista asiaankuuluvaa kuten todella pahalta haisevat pierut, kuulemisvaikeudet, hitaus ja törmäilyä välillä mm lapsiin 😅 Yhteistä taivalta meillä on takana jo sen seitsemän vuotta ja katsotaan miten monta on vielä edessä 💗 Päivääkään ei ole kaduttanut että tuli ostettua väärän värinen koira, Sarakin seurasi samoilla turkin sävyillä perässä ja usein kysytään että onko nämä äiti ja tytär 😂😂

äitiyspakkauksen sisältö 2017 😄

💗💙

 Aurinkoista viikkoa toivottelee Tikitiki 💙