Heinolassa käymässä

 Minun ainoa reissupäivä tälle viikolle tyttöjen kanssa oli keskiviikko ja käytiin Heinolan lintutarhassa ja siinä lähistöllä tornissa syömässä ja puistossa katsomassa taideteoksia. Innostuin niitä kuvailemaan niin voisin niistä tehdä oman kuvapostauksen tähän perään. 

Tytöt oli yhtä innoissaan kuten aina, autossa oli hilpeä meininki ja perille löydettiin jopa ihan heti enkä hortoillut ympäriinsä niinkuin yleensä 😂 Lintutarhalle kun päästiin niin Iina rupesi jo kurnivaa massuaan valittelemaan joten kierrettiin vähän nopeammin läpi. Lumi tykkäsi lokeista ja puluista mitä siellä lenteli ihan irrallaan 😍 

 

Häkkien läpi vähän hankala oli kuvata mutta yritin silti. Pöllöt oli suloisia, samoin papukaijat ja korppi. En tiedä paljoakaan linnuista mutta oli silti mukava paikka tallustella. 

pipsapossu kulki kädessä 😄

tuossahan tuota kahvilaa mainostetaankin 😅

Iinalla vähän erikoinen hattuvalinta 😅

Kaapo-korppi

sanoin tätä fasaaniksi pari kertaa ennen kuin älysin että oon tyhmä 😂😂

kuvassa on haukka vaikkei näykkään 😂

laadukkaita kuvia 😂

 

Kierroksen jälkeen käveltiin lähellä sijaitsevaan tornikahvilaan tankkaamaan. Palvelu oli erinomaista, tytötkin osasivat käyttäytyä kun saivat jätskiä 😂 Lumikin ehti omansa syödä ennen sulamista. Vähän hutiloiden oltiin liikkeellä kun ei Lumille lähtenyt edes hattua mukaan, onneksi oli suht varjoisaa.

 

Perjantaina Iina lähti isälleen ja Lumi lähti Samin mukana poikia viemään Kuhmoon ja minulla oli kämppä itselläni koko viikonlopun 😂😍 Joka menikin sitten siivotessa, oishan tuota muutakin voinut häärätä....Mutta nyt on koti todella siisti, tein vielä listaa Samille ihan käytännön jutuista mitä täällä voisi huomioida josko hänenkin elämästään tulisi vähän helpompaa eikä minun tarvitse kaikkea olla pyytämässä ja vaatimassa. Sain ihanasti tsemppiä aloituksestani facebookkiin alkuviikosta ja olen kiitollinen siitä. Ehkä saadaan vielä arjestakin sujuvampaa vaikka ollaankin kun yö ja päivä toisinaan 💗💗

Tänään sunnuntaina kävin Heidiä moikkaamassa löytöeläintalolla, vein sinne Samin vanhoja työpaitoja silputtavaksi, pääsi niistäkin eroon 😄 Ei sielläkään montaa kissaa ollut, aika hiljaista. Sain kodin juuri sopivasti valmiiksi ennenkuin lähdin ja tulin kotiin puoli tuntia ennen Iinan saapumista niin ehdin sen aikaa hengähtää rauhassa 😂 Muutama tunti myöhemmin saapui Kuhmon matkaajat, siihen loppui ihana hiljaisuus taas pitkäksi aikaa 💗

Vaihdoin Lumille juniorsängyn, nukuttaminen oli aikamoista heilumista kun oli niin uutta ja jännää vaikka Kuhmossa oli jo normisängyssä iskän vieressä kaksi yötä köllännyt. Melkein tunti meni ennenkuin malttoi nukahtaa, juttua tuli vaikka moneen kertaan komensin olemaan hiljaa 😂😂

Laitan vielä pari touhukuvaa tytöistä kun odoteltiin lähtöä, aina näitä kyllä ikävöi vaikka aika menee itsekseenkin kivasti ja nautin, mutta kyllä se mieli vaan koheni kummasti kun sain perheen takas kotiin tänään 💗 Samikin oli viihtynyt vanhempiensa luona ja oli hyvällä tuulella tullessaan, ihanaa sekin 💗

minne vaan ikinä pääsee kiipeämään....

 

Ja tämän postauksen tärkein uutinen, samainen papupata teki ekan kakan pönttöön 😍😂😂

Ihanaa alkavaa viikkoa! Täällä alkaa taas minuakin elämä hymyilyttämään muutaman vaikean viikon jälkeen 💗😊

Pelastustöitä

 Eilispäivänä treenattiin Iinan kanssa taas pyöräilyä, tosi hienosti jo uskaltaa ajella ja luottaa itseensä kokoaika enemmän. Alkuun oli niin varma ettei osaa eikä opi. Pitää kuitenkin hankkia siihen vielä se työntövarsi, pienikin ylämäki saa matkan tyssäämään kokonaan ja joudun antamaan vauhtia 😂😂

Lumi oli vaunuissa mukana, hän halusi itse pukea hupparin ja kypärän päähän 😂 Ohikulkijat varmaan luulivat minun olevan jotenkin hysteerinen äiti kun pidän vaunuissakin lapsella kypärää 😂

💗💗

 

Ollaan oltu peräti kolme päivää kotona ja nyt jo tuntuu että tytöillä alkaa tulla tylsää kun ei autoilla missään. Puistossa ollaan kyllä paljon käyty mutta en ole nyt keksinyt mitään ihmeellistä sen Riihimäen reissun jälkeen. Sami keksi sunnuntaina kaikkea jännää muutenkin pääni menoksi niin ollut mieli taas todella maassa. Tein hänestä aloituksen facebookkiinkin kun alan olla todella epätoivoinen tässä suhteessa, ja onneton. Tyttöjen kanssa on kivaa mutta heti kun Sami tulee töistä niin haluaisin vaan vetäytyä muualle. En saa mitään aikaan ja tuntuu että turhaan tässä kotona edes mitään teenkään, todennäköisesti jos tämä näin hankalana jatkuu niin minun on myönnettävä ettei asperger ole minun pala kakkua. 

Samikaan ei tunnu motivoituneelta selvittämään kanssani mitään. Jotenkin tämä nyt vallitseva odottava ja toisiamme välttelevä tunnelma sopii meille molemmille ja katsotaan mitä tapahtuu. Olen nyt opetellut olemaan hiljaa sen sijaan mitä normaalisti teen eli puhun kaikesta pitkin päivää. Outoa se on kun ei ole tarvetta suuta avata, ei sitä tee toinenkaan ellei kysy että "juotko kahvia?" "Kumpi nukuttaa lapset?" Siinäpä meidän pakollinen kommunikointi 😅

Itse tosin sain eilen menoa illalla kun puistosta kotiutuessa huomattiin pihalla puun alla pieni linnunpoikanen joka yritti kiivetä puuhun siinä onnistumatta. Piipitti kovasti ja selvästi oli äitiä vailla. Tiesin että yhdessä linnunpöntössä on tänä keväänä ollut poikasia ja oletinkin tirpan olleen sieltä tipahtanut. Tyrkkäsin vauvan takaisin sinne ja jäin noin tunniksi seuraamaan että tuleeko äiti vai onko pönttö jo hylätty. 

 

Äitiä ei näkynyt ja lopulta rohkenin kiipeämään tikkaille ja taskulampun valossa koitin tihrustaa sisään ja näinkin sisällä kuolleen linnun. Oletin siis pesän poistuneen käytöstä, otin sen puusta alas, avasin ja otin pikkutirpan talteen sisälle. Yritin soittaa Heinolan lintutarhalle mutta se meni vastaajaan. Lopulta sain luonnonvaraisten eläinten hoitajan Orimattilasta langan päähän ja hän lupasi ottaa vauvan vastaan. 

Ihana syy lähteä kotoota lätkimään, lapsetkin menivät jo maate. Koukkasin Heidin kyytiin ja köröteltiin lintu viemään ja sen jälkeen suunnattiin Renkomäen absille mässäämään Heseen 😂😂 Piti vaan nopeasti tirppa viedä mutta oltiinkin monta tuntia liikenteessä. Avauduin Heidille taas meidän ongelmista, jippii, mutta naurettiin elämälle ja se tuntui hyvältä pitkästä aikaa 💗

oli ilmeisesti peipon poikanen 💗

 

Haluaisin että kotonakin olisi enemmän naurua ja rentoa kivaa yhdessäoloa eikä tarvitsisi joka hetki miettiä että mistä mies saa seuraavaksi kipinän kun ei ymmärrä minua yhtään. Osa minusta haaveilee kivasta kodista lasten kanssa jossain muualla ja osa edelleen toivoo että ihme tapahtuisi ja alettaisi tulla toimeen ilman että sitä joutuu niin kamalasti yrittämään joka hetki. 

Uusi matkakohde tuli kyllä mieleen kun hoidin pikkulinnun asioita, Heinolan lintutarhoille saa tietääkseni mennä katsomaan lintuja. Jos näin on, en ole vielä tarkistanut, niin vien tytöt sinne vaikka jo tällä viikolla 😍😍 Lumi ainakin rakastaa lintuja, miksei Iinakin. Naakkoja ainakin ruokki mielellään kun niihin törmännyt eri paikoissa 😅

Iinan piti ottaa kuva Lumin ponnarista 😍😂