lauantai 8. toukokuuta 2021

Äitienpäivä

 Huomenna on taas äitienpäivä. Siitä on edelleen vähän ristiriitainen olo koska menetin oman äitini ollessani 18-vuotias. Ei siis sen koommin ollut syytä juhlia ja ensimmäiset äitienpäivät olivat aika tuskaa. Mummoani toki muistin aina ja muistan edelleen 💗

Äidistä löytyy muutama valokuva jotka olen laittanut albumiin ja yksi hänen rippikuvistaan jonka olen kehystänyt ja hänen ensimmäisestä hääkuvasta olen hänet piirtänyt jättäen puolison pois. Todellä vähän hänen tavaroitaan on jäänyt kenellekkään, iskä on kaiken heittänyt pois ja veljelläni ehkä jotain on mutta aika huolella kaikesta on luovuttu mikä joskus harmittaa. Noita edellä mainittuja valokuviakin on hurjat kahdeksan.

Olen piirtänyt tämän joskus 2007 ehkä, vähän on kärsinyt.
 

Meillä oli todella ristiriitainen suhde, loppua kohden kehnompi eikä ikinä ehditty elää sellaista normaalia elämää, ainakaan minun mielestäni. Toki jos olisin tiennyt hänen kuolevan nuorena ja yllättäin niin ehkä olisin ollut hieman helpompi tytär mutta minkäs teet 💗

Hänestä ja meidän suhteesta olisi kyllä paljonkin kerrottavaa, josko teen hänestä ihan oman postauksen. Tekisi ehkä itsellenikin hyvää kun olen vaan hänestä puhunut mutten ikinä kirjoittanut ylös mitään. 

Mutta palataan takaisin teemaan eli äitienpäivään. Olen niitä tässä jo muutaman saanut kokea ja aika erilaista on aina ollut eikä ehkä niin unelmaa ja kivaa mitä haaveilin. Varsinkin ensimmäisestä oli sellainen tietynlainen ajatus että on ihanaa ja minua hellitään ym, kuinka pieleen sekin meni sitten 😂

Toki ihan ensimmäinen oli jo Iinaa odottaessa toukuussa -17 mutta silloin ei kai tapahtunut mitään mullistavaa kun en muista mitään, elämä oli kai ihan normaalia silloin 😊 Seuraavana vuonna Iina oli jo 9kk ikäinen ja olin eronnut hänen isästään muutama kuukausi aiemmin. Meillä oli hyvät välit ja hän luuli kaiketi että vielä on mahdollisuus palata yhteen. Minulle hän ei näistä toiveista sanonut kun vasta jälkeenpäin enkä itse ollut samalla fiiliksellä enää ja pidin häntä vaan hyvänä ystävänä. Autoimme toinen toisiamme eteenpäin, erilaista kipuilua molemmilla mutta kasvettiin paljon ihmisinä tuona aikana.

Olimme sopineet että vietetään äitienpäivä hänen luonaan eli meidän entisessä yhteisessä kodissa. Menin sinne hyvällä mielin ja luulin että vietettäisi kiva päivä Iinan kanssa mutta se idylli särkyi ihan muutamassa minuutissa meidän saavuttua 😅

Istuin sohvalle ihan muina naisina ja ex hääri keittiössä ja lähtiköhän käymään vessassa ja sen jälkeen tunnelma muuttui heti ihan todella oudoksi. Sitten hän rupesi ihan yhtäkkiä syyttelemään minua jostain kuvista mun puhelimessa. Eli oli siinä ihan kaikessa hiljaisuudessa käynyt puhelimeni viestejä läpi ja jotain sopimatonta olikin löytynyt ja hän sitten heitti minut ja Iinan ulos vai lähdettiinkö me Iinan kanssa heti jo ihan omasta aloitteesta ennen kuin tilanne eskaloitui yhtään pahemmaksi. Oltiin jo autossa kun tuli vielä ulos ja heitti kakun takapenkille ja häipyi. (Nykyään tämäkin jo vähän naurattaa 😂😂)

Olin ihan hämilläni ja mietin et mitä nyt tekisin niin lähdin sitten ajamaan kohti Kuusankoskea ja ajelin siellä suoraan hautausmaalle mistä äitini laatta löytyy ja istuttiin siellä. Siitä tulikin perinne ja ollaan joka vuosi käyty äitiä moikkaamassa, mutta ei välttämättä ihan äitienpäivänä heti vaan siinä kieppeillä. Koko matkan ajan ex laitteli viestiä meidän suhteesta ja siinä minulle selvisi että halusi vielä yrittää ja luuli että minäkin halusin ym. Tätä asiaa aikamme väännettiin, minulla oli jo uusi mies kiikarissa joka edelleen hyörii nurkissa enkä enää ajatellut palata entiseen. Onneksi hänkin sen lopulta hyväksyi ja aika äkkiä löysi uuden rakkauden 😊

äitini ja tyttäreni 💗💗

 

Tästä lähdettiin sitten ystävälleni kylään syömään kakkua. Sielläkin oli hieman liikaa meininkiä kun Iina meinasi tukehtua banaaninpalaan. Mätkin selkään ja kaveri katsoi suuhun että milloin näkyy banaani ja tulihan se ulos viimein. Itku tuli kyllä kun säikähdettiin niin kovin 💗 Kaikesta tästä huolimatta oli ihan ok äitienpäivä 😅

Seuraavana vuonna odotin jo Lumia aika alkutaipaleella. Käytiin perheen kanssa äitini luona ja Kouvolassa syömässä. Siellä Iina oppi dippaamaan ranskalaisia ketsupissa 😍 Piti vähän Samin kanssa pitää palaveria tänään kun tätä rupesin työstämään että tapahtuiko silloin mitään jännää, söin vaan pastaa ja jälkiruokana oli jäistä mansikkakakkua 😂😍 Ehkä ihan hyvä ettei joka vuosi jotain koska siitä taas vuosi eteenpäin niin tilanne oli ihan toisenlainen. 


 
Äidin luona leikkimässä💗

Tästä joutuu tehdä useamman postauksen enkä aio tässä mennä syviin vesiin mutta edellinen äitienpäivä oli aika synkkä. Olin väsynyt, Lumi oli ollut koliikkinen ja vaativa eikä kumpikaan ollut nukkunut aikoihin. Sami oli ostanut ruukkuruusun ja kortin johon tulostanut kuvan itsestään tyttöjen kanssa 💗 Se oli oikeasti tosi ihanasti tehty mutta en nauttinut yhtään mistään, vieläkin muistan sen tunnelman kun heräsin aamulla. Se oli jo tuttu fiilis unettomuuden keskellä mutta sinä päivänä se tuntui entistä pahemmalta kun olisi pitänyt olla toisenlainen. Mutta kyllä meillä ihan normaali päivä kaiketi oli kuitenkin, siitä meni kolme päivää eteenpäin ja meidän elämä muuttui aika radikaalisti. Tästä oon Samille vitsaillut että ei tehdä draamasta ja väsymisestä mitään perinteitä ja nyt jälkeenpäin ajatellen tekisin ihan hirveesti asioita toisin mutta elämä on nyt onneksi todella ihanaa ja odotan huomista aika innolla 😍😍

Joku näistä on täälläkin minun profiilikuva, niin ihana hetki 💗
 

Tätä kirjoittaessa katselin samalla kun tytöt ja Sami teki kakkuun täytettä ja parin päivän takaisen reissun jäljiltä on edelleen piparia jäljellä. Ruoan tekee huomenna joku muu kuin minä ja toivon että aurinko paistaa 😎😍 Ihanaa ajanviettoa, mässäilyä, mahdollista lenkkeilyä ja trampalla riekkumista toivon huomiselta. Rauhaa ja rakkautta 😂 Päiväkodissa myös tehty lahja minulle ja on odottanut paketissa huomista päivää, mitähän siellä on 😍

Tänään tehtiin jo kynnet huomiselle 😍


Hyvää Äitienpäivää! 😊




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti