Tästä aiheesta en varmaan ikinä puhu liikaa. Joskus tuntuu ettei minua ymmärretä ja usein huomaan selitteleväni miksen voi tai halua tehdä jotain asiaa.
Silloin jo kun Iina syntyi niin tuntui harmilliselta etten kyennyt laskemaan pulkkamäkeä hänen kanssa tai ihan perus hiekkalaatikon reunalla istuminen tuntui vaikealta. Niistä ajoista tultu tähän päivään, kuusi vuotta mennyt ja tuntuu etten enää voi tehdä mitään ilman että sattuu. Kävin tosiaan lauantaina pienellä pyörälenkillä enkä ole vieläkään toipunut siitä, polvet on ihan turpeana yhä ja sohvalta on vaikea kammeta ylös.
Keväisellä lääkärikäynnillä selvisi että nivelrikko oli edennyt parissa vuodessa eikä kävelyä enää suositella, kävelin silti. Vein usein aamuisin lapset kävellen päiväkotiin ja eskariin kun oli vaan yksi auto ja Anssi meni sillä töihin. Matkaa kertyi yhteensä noin neljä kilometriä, lasten tahtiin niin ei tullut hötkyiltyä. Asiaa harvoin auttoi loskakelit tai lumisade. Työnsin Aamua vaunuissa ja vedin tyttöjä pulkassa, se ei ollut hyvä idea. Likat onneksi tykkäsivät myös kävellä joten pulkka jäi äkkiä pois mutta joka päivä olin ihan muussia kun pääsin kotiin. Toivuin sohvalla monta tuntia ennen kun kykenin kunnolla liikkumaan.
Kerroin aiemmin että koirista luovuttiin tämän takia. Se helpotti arkea tosi paljon, ikävä on välillä kova edelleen enkä halua oikein edes ajatella koko koiraa. En edes tiedä koska nään sitä. Vielä viime talvena asuttiin hissillisessä kerrostalossa mutta muutettiin isompaan joulukuussa. Ensimmäinen kerros muttei hissiä, ihan kamalaa mennä nuo 15 rappusta ylös tai alas.
Viime talvena kipeytyi molemmat kyynärpäät, vaikea suoristaa ja puristusvoimat ovat hiipuneet. Jos avaan vaikka pulloa niin se puristaminen sattuu kyynärpäähän. Tai jos kannan taaperoa tai kauppakassia niin sattuu ja voimat katoaa. Sanoin tästä lääkärissä ja se todettiin kummemmin tutkimatta tenniskyynärpääksi. Molemmissa yhtä aikaa. Pidin sitä vähän hassuna ja aion valitella niistä uudelleen kunhan kehtaan soittaa lääkäriin 😅 Olisi kiva jos ne kuvattaisiin, epäilen että niissäkin jotain rikkoa on. Se olisi kiva tietää ihan tulevien töidenkin kannalta koska jos en pysty jaloilla tekemään mitään niin mitäs sitten kun kädetkin on vähän sököt 😂😂
Olen kaikesta huolimatta ottanut pikkuhiljaa rauhallista lihastreeniä haltuun. Pakko se on jotain tehdä kun ei lenkkeilyä voi harrastaa. Olen löytänyt Youtubesta tosi kivan kanavan missä tehdään lyhyitä treenejä ja voi valita haluaako painojen kanssa tehdä käsiä vai kehon painolla pilatesta. Niissä teksteissä kivasti lukee että pärjäänkö vai en, aloittelijan treeneillä menty ja lihakset ollut aika ihmeissään kun en ole treenannut noin neljään vuoteen yhtään mitään. Kaikki loppui muistaakseni Lumin raskausaikana ja siitä saadun napatyrän takia. Nyt en anna senkään häiritä, senkus kipuilee.
Välttelen kyllä joitain liikkeitä, kuten kaikkea hyppimistä, kyykkyjä, polvien taivuttelua ym. Käsien varassa olen sitkeästi ollut, juuri tein pienillä painoilla käsitreenin ja tuntui kyynärpäissä. Varsinkin punnerrukset ja lankuttelut.
Tähän vielä lisäksi jatkuva selkä-hartiajumitus ja kolotus 😂😂 Olen viime aikoina nukkunut sohvalla sen takia kun meidän sängystä oli joka aamu ihan hirveetä nousta kun alaselkään vihloi ja tuntui että olisin vähän halvaantunut. Sitten olinkin usein kiukkuinen kun ampiainen ja haastoin heti aamusta riitaa kaikkien kanssa kun ärsytti. 😄 Sohvalla nukkuminen auttoi vähän, en pyörinyt yhtään ja siinä on jotenkin helpompi olla. Välillä nukun sängyssä, joskus patjalla lattialla, milloin missäkin. 😂
Tulipas pitkä valitusvirsi 😂😂 Kaikesta huolimatta yritän tehdä asioita ihan normaalisti, siivota ja kokkailla. Viettää aikaa lasten kanssa, ja välillä miehenkin. Tiedän että kanssakulkijoita riittää vaikka kuinka ja toivotan tsemppiä jokaiselle jota nivelrikko koskettaa. 💖 Täältä saa vertaistukea ja ymmärrystä.
Loppukevennyksenä pakko hehkuttaa että ollaan katsottu pari kertaa ensimmäinen Leijonakuningas ja mulla aukee hanat jo siinä alun laulussa 🥰😂😂 Se oli mun lapsuuden leffa, ja 101 dalmatialaista. Taisikin olla ainoat VHSsät mitä mulla oli. 😄 En oo ikinä katsonut Leijonakuningasta ilman dubbausta ja se on nyt viikonloppuna viimeistään tehtävä 😌 101 dalmatialaista katsoin alkuperäisillä äänillä vuosi sitten vasta 😂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti