maanantai 20. syyskuuta 2021

Iinan vauvavuoden käänteet

 Jatketaan vielä muistelemista. Saatan joissain kyllä jättää asioita kertomatta tai vedellä vähän mutkia suoriksi mutta se johtuu vaan siitä etten enää ihan kaikkea muista. Paljon on jäänyt mieleen mutta on niitäkin mitkä on vaipunut jo unholaan. 

Muistan tarkasti vielä kun soitin muutamasta asunnosta mutta en muista enää että kelle. Hollolassa oli eräs kaksio mitä ajattelin mutta pääni käännettiin ja päädyin samalle tielle mutta isompaan asuntoon kerrosta alempana. Jälkeenpäin ajateltuna se olikin paras ratkaisu kun ei polveni siellä asuessa nauttinut yhtään rappusista. Se asunto oli vaan todellisen remontin tarpeessa johon sainkin omistajalta luvan ja exäni innokkaana ottikin sen hoitaakseen. Hän oli siihen aikaan johtohommissa remonttifirmassa. Exäni vielä auttoi muutossa, kantoi sohvankin ihan yksin ylös 😅

Siinä kyllä ilmaantui kaikenlaista soppaa. Ex ei ensinnäkään halunnut minulta niitä rahoja firmalle mitä omistaja antoi kun ostettiin maalia, laminaattia, uusi keittiö. Koko asunto laitettiin uusiksi lattiasta kattoon ja minulla oli aika paljon ylimääräistä rahaa...Olisi pitänyt laittaa ne exälle vaikka väkisin mutta vakuutti että kaikki on ok. No eihän se ollut, varmaan vuoden päästä tapahtuneesta asia huomattiin yrityksessä ja ex sai potkut. Ja me jouduttiin maksamaan useampi tuhat euroa takaisin. 

Lisää hauskuutta tähän hommaan toi se että samana päivänä kun muutin niin tapasin tämän nykyisen mieheni 😂 Siellä kämpässä vuoti keittiön joku putki ja Sami oli sattumoisin taloyhtiön huoltomies niin hän tuli sitä vuotoa korjaamaan. Eikä se edes onnistunut, teippasi väliaikaisesti ja tuli sitä uudestaan joku päivä sitä pällistelemään. Samalla laittoivat nimen oveen ja sen vähän mitä hän jutteli niin kertoi olevansa naimisissa ja kysyi Iinan ikää 😂 Itse mietin jälkeenpäin että jos en olisi ollut siinä takapiruna höpöttämässä niin olisiko meidän välille mitään tullut. Itse en hänestä paljoakaan ajatellut kun oli varattu, hänellä oli joku sitten päässä vinksahtanut ja kävikin oven takana muutamia kertoja. Antoi numeronkin jos jotain tulee ja kyllähän sitä kaikkea sitten tulikin 😂😂 Mm. makuuhuoneen ikkuna tipahti kokonaan irti kun pesin sitä ja pattereissa oli jotain häikkää, mutta mitäpä noissa taloissa ei olisi ollut 😂 Sami oli kantoapuna välillä ja käytti jopa Tsikiä pihalla jos jostain syystä oli sillä tarve päästä enkä voinut Iinaa jättää. Tsikillä oli kausia kun oli maha ihan kuralla niin olihan se helpotus että lenkittäjä oli töissä siinä lähellä 😂

Olen joskus jälkeenpäin kysellyt että mikä minussa oli niin ihmeellistä että jäi notkumaan mutta ei oikein osannut sanoa, olin kai niin hauska olevinaan 😅 Siitä sitten alkoi hiljalleen tulla tapa että kävi kahvilla jos oli lähettyvillä ja pyysi facessakin kaveriksi aika äkkiä. Olin itse kokoaika vaan lähinnä hämmentynyt että mikä homma. En oikein tajunnut että mitä hän ajoi takaa, luulin että oltiin kavereita, nähtiin vaan jatkuvasti enemmän ja enemmän. Huomasin joskus ihan sen takia jäkittäväni kotona odottamassa josko hän tulisi kylään 😂 Jälkeenpäin tuntuu hassulta olla jonkun vietävänä tuollalailla, ja jälkeenpäin olen monesti miettinyt sitäkin että ei ehkä olisi pitänyt lähteä tälle tielle ollenkaan 😂😂

Samaan aikaan exäni väijyi minua, saattoi joskus istua rappukäytävässä odottamassa minua kotiin ja kertoi että halusikin yrittää vielä uudelleen. Kirjoitti aika pitkän kirjeenkin kertoen mitä oli mieltä meistä perheenä ja mikä siinä Iinan kanssa olemisessa oli niin hankalaa. Kirjoitti että pelkäsi synnärillä menettävänsä minut, katsoi vaan vierestä kun vuodan kuiviin ja ympärillä hääräsi kauhea määrä lääkäreitä ja hoitajia. Tavallaan ymmärrän että syytti Iinaa vähän siitä että minua sattui niin kovin, mutta eihän se nyt ollut vauvan syy. Samalla hän muisteli kaikkea kivaa mitä oltiin yhdessä tehty ja miten siihen voisi vielä palata. Mutta itse en edelleenkään tuntenut mitään. Hän ei halunnut muuton jälkeenkään nähdä Iinaa kun silloin tällöin ja se tuntui pahalta. Sentään kävi siis kylässä, onhan moni isä ottanut hatkat kokonaan eikä ole tippaakaan kiinnostanut, kyllä sen ymmärrän että huonomminkin olisi voinut mennä. Mutten enää halunnut palata yhteen.

Saatoin siinä jossain vaiheessa lipsauttaa exälle että minulla oli jo uusi kiikarissa ja siitähän se riemu repesi, kaiken jälkeen mitä oli tehnyt meidän hyväksi muuton jälkeenkin niin tuntuihan se pahalta huomata miten toinen murtuu ihan täysin. Soitteli välillä monta kertaa päivässä miten ahdistaa ja yritin auttaa. Vietettiin hänen luona aika paljon Iinan kanssa aikaakin kun oli yksinäinen eikä meillä ollut Iinan kanssa kauheen tähdellistä tekemistä. Pitkään pesin pyykitkin exän luona 😂😂 Saattoihan se siis vähän näyttääkin siltä että jäin roikkumaan mutta oltiinhan me kuitenkin Iinan vanhemmat ja halusin säilyttää hyvät välit. Muistan yhden yön kun Iina oli isällään niin heräsin keskellä yötä ihan jäätävään migreeniin ja yritin soitella Samille ja exälle mutteivät vastanneet, ajoin sitten exän luo, säikytin hänet aika pahasti ja päädyin nukkumaan hänen viereensä. Inhoan migreeniä ja se oli tosi paha kohtaus. Niskasta meni ihme säväreitä päähän ja tärisin ihan horkassa. Olisi ehkä ollut viisainta mennä sairaalaan mutta selvisin kuitenkin 😅

Oli minulla kokoajan ahdistuskin päällä, ei se ollut mihinkään hävinnyt vaikka muutettiin ja erottiin. Päinvastoin, saatoin surkutella illat ja kaiken ajan kun Iina ei ollut kotona. En osannut yhtään nauttia siitä että olin yksin. Se oli ihan kamalaa, ei minulla ollut mitään harrastuksia eikä intohimoa, olin kaiken unohtanut tultuani äidiksi enkä osannut muuta kun hoitaa pientä vauvelia. Olin kadottanut itseni enkä tullut toimeen ajatusteni kanssa. Samalla olin tosi onnellinen että olin muuttanut Iinan kanssa kaksin, pitkästä aikaa tuntui että ollaan turvassa ja olen oman elämäni herra. Olin käynyt läpi paljon asioita tosi lyhyessä ajassa ja lisää vaan tapahtui kokoaika. 

Se oli maaliskuu kun muutin ja seuraavana äitienpäivänä ex sitten ymmärsi lopulta että missä mennään, siitä olen kirjoittanut tännekin. Itse ajauduin ongelmasta toiseen 😅 Koko kesän olin tämän nykyisen miehen toinen nainen. Se oli kyllä semmoinen sekametelisoppa ettei mitään järkeä. Meillä oli salasuhde. Hän tuli välillä töiden jälkeen käymään, ekan pusun sain ihan yllärinä monen viikon hiplailun jälkeen ja sitten hoksasin jossain vaiheessa olevani ihastunut naimisissa olevaan mieheen. 

Olen siitä kiitollinen ettei lähipiirini tuominnut minua. Tein väärin ja se ärsyttää tänäkin päivänä mutta jotain ihmeellistä tässä on ollut kun olen lääpällään tuohon junttiin edelleen 😂😂💗

 

Iinasta en paljoa kertonut niin laitetaan muutama taaperokuva 💗💗

yhtä sotkuista ollut kun tänäkin päivänä, se ei ole muuttunut 😂😂
 

Vielä riittää kerrottavaa ennenkuin päästään nykyhetkeen kiinni. Iinallakin oli haasteita vauvana mitkä on onneksi nyt jo taakse jäänyttä turhaa huolta 💗💗 Tämäkin kerronta rönsyilee vähän sinne ja tänne, pahoittelut siitä. Vaikea kertoa johdonmukaisesti kun en oikein tiedä mikä meni mitenkin ja mitä tapahtui milloinkin. Ehkä elämässä oikeasti oli vaan liikaa tapahtumia....Mutta Iina siis rupesi käymään isällään joka toinen viikonloppu alkaen siitä kun Iina täytti vuoden. Se oli exälle jotenkin käänteentekevä juttu ettei Iina ollut enää vauva ja hänen kanssa pystyi kommunikoida paremmin. Oli siinä joku sellainenkin vaihe olemassa että ex piti Iinaa itsellään pitkiäkin aikoja ja vähän miten sattui. Uhkaili jopa että jättää työt ja ottaa tytön kokonaan itselleen. En vaan muista että oliko ennen 1v synttäreitä vai sen jälkeen vai miten kaikki meni. Sitäkään en tarkkaan muista että vietettiinkö paljon aikaa yhdessä sen jälkeen kun selvisi että minua piirittää toinen mies vai loppuiko kaikki siihen. Aika sekavia on muistot joiltain ajoilta 😅 Sen muistan että loppukesästä tapasi itsekin uuden naisen ja siihen loppui viimeistään kaikki meidän ylimääräinen hengailu 😂😂

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti