maanantai 4. lokakuuta 2021

Syystunnelmia

Lokakuu on saapunut, kohta on jo joulu 😅 Oltiin tosiaan kaikki vuorollamme kipeitä mutta nyt tuntuu siltä että lenssut on lusittu, sitä olis melkein voinu juhlistaa 😂 Tuntu että viikot vierii eikä kukaan parane, Lumikin käytettiin jo uudelleen hoitajalla kun edelleen yöt tosi levottomia mutta mitään ei löytynyt korvista enää 😊

Itsellä tänään pitkästä aikaa töitä, siivosin kaksi kohdetta ihan yksin ja tykkäsin 🥰 Toisessa paikassa oli toki asukas kotona mutta heki niin ihania että on helppoa siinä alkaa töihin. Tuli vielä yllättävä saikun tuuraus niin on hommia koko viikon 😍

Saran kanssa ollaan rally-tokoa treenailtu ja viikonloppuna käytiin Teresian luona harjoittelemassa keppejä. Ei olla aksailtu mutta mentiin silti, tehtiin Saralle ensin tosi helppo kuja eikä alkuun yhtään hoksannut ideaa mutta sitten kun älysi niin teki hienosti hommia 🤩 Irtosi hyvin ja tuli hienosti takaisinkin. Essi toimitti kujan päässä namittajan virkaa ja itse vaan lähetin miten sattui Saran kujan läpi, en ole ikinä tehnyt mitään vastaavaa mutta onnistuttiin ☺ Aion mennä uudelleen treenaamaan kunhan ehdin, he voivat samalla opettaa mulle rallyjuttuja 😅 

Liekki, Sara ja Hilla 💗💗💗
Vänskä, Sara ja Hilla
Huomenna olis Essin ja yhden yhteisen kaverin kanssa treenit Jokimaalla ihan kylttien kera. Viime kerralla en mennyt ja harmitti, nyt aion todellakin mennä 😍 Osataan kuitenkin jo jotain ni ihana päästä kokeilemaan vaikka useampaa kylttiä putkeen että miten on hallussa. Johan jo mietin kisojakin mut josko ei ihan vielä, kurssikin edessäpäin 😂😂 Videoita olen iltaisin tuijottanut ja ihaillut miten helpolta se näyttää kun osaa 😂😂 Sara on kyl huippuhauva, ei häslää mutta tekee innokkaasti. Sit kun työt tehty niin voi käpertyä sohvalle peiton päälle nukkumaan ❤

Ihmissuhteet on vähän kärsinyt tässä viime aikoina. Flunssan takia Samin kanssa ei ole ollut yhtään läheisyyttä. Jotenki kammoan sitä että pitäisi räkäisenä ja haisevana lääppiä tai pusutella, ajatuskin ällöttää 😂🙈 Mutta sitten se jäi kokonaan, Sami on vaan puhelimella sen sijaan että minä kelpaisin enkä edes jaksa valittaa kun itsekin surffailen tyttöjen mentyä nukkumaan. Tai oletan että minusta johtuu se luuriin katoaminen kun on sanonut että lapsille on kyllä läsnä. Vähän surullista mutta ei nyt jaksa välittää. En tiedä tykkäisinkö enemmän jos vähän panostaisi, harjaisi joskus vaikka hiukset kun ne aina harittaa ja aika paljon on mahaakin tullut 😅 Eikä oikein enää juttele mitään, saattaa vastata jos kysytään mutta ei itse tule olemaan läsnä meidän kanssa vaan viihtyy omineen. 

Itse otan omaa aikaa lähtemällä jonnekin, ollaan Essin kanssa viime aikoina lenkkeilty yhdessä ja just huomenna on treenit. Mutta se minun oma aika loppuu kun tulen kotiin. Sami saattaa olla pitkäänki pihahommissa itsekseen ja hänen oma aika jatkuu kotona luurin kanssa ja se hämmentää että milloin hän sitä haluaa ja milloin ei, kun tuntuu ettei siinä ole selvää rajausta. Minä hoidan sitten lapsia itsekseni ja välillä huutelen jos haluan apua. Kaipaan tosi paljon sitä että oltais illat yhdessä ja että Samikin haluaisi liittyä seuraan pyytämättä. Yritin eilen puhua asiasta mutta kiukustuminen on taattu kun mainitsen että puhelimen käyttö vaivaa, sen sijaan että olisi tänään halunnut jutella niin ennemmin hän sitten vaikenee kokonaan. 

Lisäksi takkuaa pari muutakin ihmissuhdetta mutten tiedä mitä niistä pystyy tai viitsii sanoa niin en nyt vielä sano mitään 😅😑

 
 
Iinan ihana piirros ❤❤ osasi jo mallista kirjoittaa äiti ❤


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti