On ollu kyllä raskas syksy, itsekin ollu vasta vajaat kaksi kuukautta uudessa työssä ja kokoajan on joku ollut kipeä. Nyt jouduin taas perumaan töitä ja toivon että loppuviikosta pääsisin jo hommiin vaikka saikkua sain Iinan takia toki koko viikon. En haluaisi joka päivä miettiä että milloin on kukakin pois hoidosta ja kuka on kotona hoitamassa. Tulee vähän huono omatuntokin kun menen töihin jättäen toisen tai molemmat lapset kipeinä Samin kanssa kotiin. Eikös äidin kuuluisi hoitaa tämmöset jutut 😅
Kerran ollaan nyt päästy Samin kanssa parisuhdeterapiaan. Sitä on jouduttu töiden ja lasten takia siirtämään monet kerrat. Siellä tuli puheeksi tämä blogi ja ihmiset ketä minun kirjoittelut jotenkin kaihertaa niin sanon nyt tähän väliin että kerron pelkästään omista kokemuksista ja siitä miten itse olen asiat nähnyt ja miten niihin reagoinut. Joku toinen tekisi varmasti toisin tai kokisi asiat eri tavalla mutta mitä olen kertonut niin on vain ja ainoastaan minun pääni sisältä. Jos vaikka nyt joutuisin elämään mennyttä uudelleen niin varmaan tekisin asioita paremmin ja yrittäisin enemmän tai ihan mitä vaan mutta siinä hetkessä mitä elettiin niin tein noin niinkuin olen kertonut. On asioita mitä kadun mutta minkäs sille nyt enää mahtaa. Ja on asioita mitkä olen hoitanut hienosti ja olen niistä ylpeä, sellaista se elämä on. Joskus kämmitään kunnolla ja sitten taas leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä 😂😂
Iloisempiin aiheisiin, olen lainannut kaveriltani rally-tokon kylttejä ja ollaan kahdesti jo käyty tossa lähikentällä tekemässä alokasluokan rata. Sara on osannut ihan älyttömän hyvin ja omakin into on niin korkealla että mennään ensi kuussa jo kisoihin 🤩 Ainoa mikä isosti jännittää ni ne tulee olemaan sisätiloissa nyt loppuvuodesta ja Saran merkkailu on ärsyttävää mutta kurssi ehtii alkaa ni josko siellä näyttäisi mulle ettei enää pissaile. Juoksuhousut ainakin alkuun laitettava jalkaan niin ehkä sekin jo auttaa 😂😂 Huomenna mennään Essin kanssa taas treenaamaan ja yritetään hoitaa Saran rokotuskorttiasiaa Heidin kanssa. En muista kerroinko mutta se hävisi pieruna Saharaan ennen Lahden näyttelyä ja joudun hakemaan uuden Riihimäeltä asti 😅 Vielä pitäisi aitaeste käydä ostamassa niin saisi hyppimistäkin opeteltua 😍
Muutamia hankalia kylttejä on alokasluokassakin jo enkä ole yhtään rataa tehnyt palkkaamatta mutta toivon että saisin meidät niin hyvin viilattua etten kisoissa pahasti kämmäisi 😂 Niitä ratojakaan ei yhtään tiedä etukäteen niin kaikkia liikkeitä pitää jotenkin ottaa haltuun 😊 Mutta ihan mahtava laji ja koirakin on mitä järkevin 😍 Ei liian lentoon lähtevä muttei myöskään hälläväliä-asenteella varustettu. Just sopivan innokas keskittymään ja tehdään hyvällä fiiliksellä ❤❤ En tiedä jääkö muistiin mitään mutta kai se joskus oppii tekemään ilman isompia apuja tai herkkuja 😂😂
Ollu tänään aikaa harjoitella Iinan hiuksilla lettiäkin, viimeksi en saanut tehtyä mutta nyt onnistui ihan hyvin 😊 Hän jo sängyssä itkeskelen ja siirtyi meidän sänkyyn nukkumaan, minullakin särkee päätä niin paras lähteä unten maille. Jaksaa huomenna ehkä jotain tehdäkin 😄 Hyvää alkanutta viikkoa! 🍁🍂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti