perjantai 18. maaliskuuta 2022

Blogin olemassaolon unohtaminen...

Hassua miten blogin pitäminen oli intohimo ja haave pitkään, sitten sitä tehtiinkin ahkerasti monen tekstin verran ja nyt olen koko asian hetkittäin unohtanut 😅

Mutta syynä lienee se että elämässä on tapahtunut iso muutos johon en ikinä ollut varautunut. Sami näytti meille ovea parisen viikkoa sitten ja nyt ollaan opeteltu elämään tyttöjen kanssa kolmistaan. Alku oli kamalaa, ikävöin Samia ja kotia eikä rahaakaan ollut. Nyt on vaan ikävä Samia ❤ Rakastan häntä yhä, hän ei rakasta minua enää, pitäisi hyväksyä se ja mennä eteenpäin. Silti toivon että suhde voisi jatkua, ehkä siitä ajatuksesta pääsee ajan kanssa eroon. Mokasin enkä saa enää tilaisuutta korjata sitä niin se vaivaa mieltä 😕 Mutta toivon että Sami on onnellinen nyt, ja jonain päivänä haluaa nähdä tyttöjä ilman että joudun pyytämään. Tuntuu ettei hän haluaisi olla missään tekemisissä, ehkä siihen tulee joskus muutos, tai sitten ei. 

Ei auta kun mennä eteenpäin, olen ajatellut lähteväni opiskelemaan, josko siitä saisi uutta potkua elämään 😊 Ja tytöt otti muuton ja eron tosi hyvin, ehkä he aistivat ilmapiirin ja sen ettei Sami halunnut viettää aikaa meidän kanssa ja nyt on sen suhteen kevyempää, on vaan ollut opettelemista hoitaa kaikki itse 😂 Joka ilta väsyttänyt ihan kauheasti kun saanut tytöt nukkumaan 😅

Mutta nyt se on kerrottu, olen sinkku jee 😂😂 ehkä tuohonkin sanaan joskus tottuu 🤭

2 kommenttia:

  1. No voihan vittu ;( terkkui broidilt, vähän saman tyylisessä veneessä.. Tsemppiä! Irtipäästäminen voi olla aika perkeleen vaikeeta.. Tai en tiiä, tuleeks siin ehkä jotain vanhojakin kuopattuja takas pintaan, mitä oo saanut kunnolla käsiteltyy, kun meinaa välil tuntua et kaik rojahtaa ;p

    VastaaPoista